lauantai 12. maaliskuuta 2011

SONOMA

Niin hassulta kuin se aluksi kuulostikin, tuli Sonoman kaupungista hyvin nopeasti koti. Vaikka kaupunki omaakin suomalaisittain erikoisen nimen, se on kaupunkina erittäin miellyttävä asua.

Sonoma sijaitsee n. tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta pohjoiseen päin, hieman enemmän sisämaassa. Sonoman kaupungilla on rikas historia ja sitä ympäröi vuoret. N. 15 000 asukkaan kaupungissa on palveluita joka lähtöön, 3 isoa ruokamarkettia ja muutama pienempi, paikallista ruokaa tarjolla kaupungin monissa ravintoloissa, monia viehättäviä pieniä putiikkeja, kirjakauppoja ja useita viinitiloja ja viinin maistelu paikkoja. Myös perheen pienemmille kaupunki tarjoaa Traintown nimisen pienen huvipuiston jossa pääsee nimenkin mukaan junan kyytiin, unohtamatta tietenkään kaupungin kauniita puistoja leikkikenttineen.

Kaupunki olisi unelma lomakohde viikonlopun rentoutumiseen tai rauhallisen romanttisena pakopaikkana. Monet B&B majatalot ja pienet hotellit tarjoaa yöpymisiä joka hintaan ja tasoon. Muutama isompikin hotelli kylpylöineen kuten Fairmont Sonoma Mission Inn & Spa löytyy kaupungista.

Miten tähän kaupungiin ei voisi rakastua? Ihmiset ovat valtavan ystävällisiä, aurinko paistaa useimpina päivinä vuodesta niinkuin Kaliforniassa kuuluukin, ympäristö on turvallinen ja siisti.

On todellakin ollut etuoikeus olla saanut asua täällä. Vaikka kaupunki on pieni, sieltä löytyy kaikki tarvittavat palvelut jokapäiväiseen elämään. Asioiminen on helppoa ja erittäin ystävällistä. Myös se että täällä on turvallista asua, on mielestäni tärkeää, esim. meidänkin autotallin ovi on järestään aina lukitsematta eikä pyöriä ole sieltä vielä varastettu. Voisin kuvitella että monet täällä pitävät takaovenkin auki vaikkeivat kotona olisikaan. Luulin ensin että ihmiset ovat vain keskenään perheineen, mutta käsitykseni muuttui saadessani kutsun amerikkalaiseen kotiin. Ensi viikolla ehkä pääsen näkemään aidon jenkkikodin. Suomalais-amerikkalaisessa kodissa olemme jo käyneet ja se jo valaisi paljon sitä miten ihmiset täällä asuu. Me emme voisi kuvitellakaan että pitäisimme kenkiä sisällä jalassa, mutta amerikkalaiselle se on arkipäiväistä. Suomalais-amerikkalaisessa kodissakaan ei pidetty kenkiä sisällä, ainakaan meidän vierailun aikan, vaikka hekin ovat asuneet jo parikymmentä vuotta täällä. Talot on kylmiä, niitä ei ilmeisesti eristetä lähellekään niin hyvin kuin esim. Suomessa. No eihän täällä tule niin kylmäkään tietysti. Ja takassakin saa pitää tulia vain tiettyinä päivinä viikosta.

Ihmeissäni jälleen eilen katsoin pyörälenkillä esikoiseni kanssa niitä upeita taloja mitä täällä on. Ne on hyvin mahtavan näköisiä kaikessa suuruudessa, upeita erkkereitä, ihania isoja kuisteja, upeita puita, ruusuja, kaktuksia pihat täynnä. Isot vihreät pihat, upeat aidat ja portit, ne täytyy nähdä itse. Suu ammollaan auki pyöräilin ja ihmettelin, kunpa joku päivä itse voisin asua yhdessä niistä.

Toivottavasti Amerikan valloitukseni ei pääty tähän vajaaseen 9 kuukauteen vaan että pääsisin tänne vielä joskus takaisin. Voisin hyvin kuvitella asuvani täällä moniakin vuosia. Ehkä jopa voisin harkita sairaanhoitajaksi ryhtymistä, palkat on aikalailla korkeat sillä alalla...

Uskaltakaa ihmiset irrottautua ja kokeilla asumista jossain muualla tilanteen salliessa, se antaa ja paljon takaisin. Ehdottomasti kannattaa ainakin tehdä joskus elämässään matka Kaliforniaan koska, believe it, se on sen arvoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti