keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

ARKI SUJUU JO... EHKÄ...

Selvisi sitten sekin että minä en saa tehdä töitä täällä Amerikassa, se ei ole sallittua minun viisumilla joten olen sitten tosiaan amerikkalainen "housewife" täällä oloajan, niinku miehenikin vitsailee töissä työkavereilleen. Täytyy vissii ostaa essu ja alkaa opettelee kaiken maailman piirakoitten tekoa.. NOT. Mut menee tää vajaa vuosi varmaan näinkin ja ainakin päästään paremmin explooraamaan Amerikkaa kun voidaan aina lähteä kun miehellä on vapaata eikä tarvi sovittaa menoja molempien vapaisiin.

Nyt ollaa kävelty tämä Sonoman kapunki niin pitkälle joka suuntaan kun "kehtaa". Eilen viimeksi tehtiin viiden tunnin kävelylenkki. On tämä kyllä mukava ja erittäin viihtyisä pikkukaupunki. Vaikka täällä asuu vain 10 000 ihmistä se tuntuu ja näyttää enemmältä esim. joka tiistai-iltana pidettävillä Farmer's Marketilla jossa viljelijät ja muut kaupunkilaiset kohtaavaat minimarkkinoiden merkeissä. Suuri ihmisjoukko kerääntyy kaupungintalon ympärillä olevaan puistoon, tapaamaan toisiaan, ostamaan ehkä vihanneksiä tai hedelmiä ja tietysti corndogeja. On viltit ja retkituolit mukana, eväät, toisilla enemmän ja toisilla vain viinipullo ja pientä snackia. Kaikki viihtyy, niin lapsiperheet, nuoret ja aikuisetkin koska tunnelma on hyvä, hieman livemusiikkia ja kukaan ei örvellä. En ole itseasiassa nähnyt täällä vielä kertaakaa ketään joka oisi ympäri päissään. Yhen "puliukon" näin yhdellä kauppakeskusarealla ja sekin käyttäytyi erittäin kohteliaasti, haisi vaan pahalle ja pullo oli kädessä muovipussissa.

Täällä on myös tosi siistiä. Kadut ja pihat käy lehtipuhaltimella puhaltamassa sellaiset työmiehet, yhtään lehtiä tai muutakaan roskaa ei kaduilla näe. Ja ruohon käy myös leikkaamaassa joku työmies. Pensaitakaan ei tarvitse leikata itse, ainakaan tässä talossa. En sitten tiedä miten omakotitaloissa menetellään, leikkaako asukkaat ne itse. Roskikset tyhjennetään ke-to välisenä yönä, roskapöntöt viedään tien viereen sitä varten valmiiksi illalla ja aamulla ne on tyhjät. Herään vielä joka kerta kun roska-auto tulee, niin kovaa ryminää se pitää ja seinät täällä on paperia. Roskat lajitellaan niin, että toiseen roska-astiaan tulee pahvit (pakkauspahvi, maitotölkit, mehutölkit), lasi ja muovi ja toiseen kaikki muu talousjäte. Ja on myös olemassa kolmas roska-astia, piha-jätteelle, niinkun oksille ja lehdille ja muulle roskalle mitä pihoilta nyt tulee. Mutta se siitä se nyt on vaan tätä arkea..

Pesukone ostettiin ja kuivausrumpu, helpottaa elämää kummasti kun ei tartte lähteä reppujen kanssa kaupungille pesulaan kävelemään. Samoin elämää helpottamaan ostettiin sellainen punainen Radio Flyer -kärry jolla voi vetää lapsia. Se on ollut korvaamaton, tuo pienempi noista kun ei jaksa kävellä vielä pitkiä matkoja ja on se ottanut unetkin siinä kärryssä jos on alkanu liikaa väsyttämään. Ja siihen kärryyn saa myös aika kätevästi ruokaostokset.

"Onpa ihanan lämmintä" kuulen joka päivä mieheni suusta kun kävelemme ulkona ja se on totta, joka päivä on lämmin, pitkiä housuja ei tarvita täällä kun joskus iltaisin jos valvoo myöhään tai aamulla kun herää. Yöt on tosi viileitä täällä mutta päivällä taas on tosi kuuma.

Josko suuntais kahvipannulle ottamaan toisen kupin kahvia (joka on muutes ainakin minun mielestä parempaa kuin Suomessa) ja sitten lähtis läheiselle leikkikentälle kuluttamaan ainakin lasten energiaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti