VUODEN 2010 VIIMEISET HETKET

Joulu on ohi ja odottelemme uutta vuotta ja mitä se tuo tulleessaan. Näin mieleenpainuvaa ja tapahtumarikasta vuotta minulla ainakaan ei ehkä ole vielä ollut, tietysti kaikki on suhteellista, mullistava vuosi oli ainakin.

Vietimme joulun kotona, Sonomassa. Ostimme kinkun ja teimme torttuja (tosin vattuhillolla kun ei nämä amerikkalaiset tunne luumuhilloa) ja joulupipareita. Ihanat ihmiset Suomesta, etenkin anoppi, lähetti meille paljon salmiakkia ja suklaata, joten herkkujakaan ei puuttunut. Joulu oli erilainen, vaikka toivoimme että olisimme voineet viettää sen lomalla, se ei onnistunut miehen työvuorojen takia. Juhlimme joulua aatonaattona, koska silloin saimme viettää koko päivän yhdessä, eikä ollut merkitystä senkään suhteen minä päivänä sen viettäisimme koska lapset eivät vielä tietäneet tarkalleen minä päivänä lahjat tulee. Ja aikaerollakin saatiin lisää "huijattua" joulun viettoa. Lahjat ilmestyivät yön aikana kuusen alle ja mikä riemu siitä syttyikään aamulla kun lapset lahjat löytivät. Tuli paljon mieluisia lahjoja, mitä oltiin toivottu ja muutamia yllätyksiäkin pukki oli laittanut kääröihin. "Rauhallinen" joulu meidän neljän kesken, siinä mielessä että yleensä ollaan oltu koolla hieman isommalla porukalla anoppilassa. Täytyy kyllä myöntää että tunnelma oli erilainen.

Joulun tunnelma tulee kynttilöistä, jouluvaloista yleensä, jouluruuasta, sen tuoksusta, lämmöstä, läheisistä ihmisistä ympärillä. Kellään ei ole kiire, vietetään aikaa yhdessä, syödään hyvin, jännitetään pukin tuloa ja keskitytään toisiimme. Täytyy myöntää että tänä jouluna tuon tunnelman löysimme vasta myöhään iltapäivällä kun joimme ruuan päälle kahvit jouluvalojen vain valaistessa. Silloin tuntui joululta, kun istuimme yhdessä hämyisessä kahvipöydässä ja söimme yhdessä herkkuja. Muina jouluina tunnelman luonnista on vastannut aamulla joulusauna (mihin emme tänä jouluna päässyt =() ja sen jälkeen laittautuminen ja anoppilaan lähtö, tunnelma siellä on käsinkosketeltava jo ovelta. Siellä on joulun tunnelma ollut täysimmillään mielestäni joka joulu. Nautin siitä että ympärilläni on ihmisiä, läheisiä, ja saa vaan olla, syödä anopin laittamia herkkuja ja nauttia mukavasta seurasta. Olen saanut nauttia siitä jo nuorempanakin omassa kotonani, pöytä oli aina täynnä ihmisiä ja meillä oli tietyt rutiinit joka joulu, tunnelma myös siellä oli juuri oikea. Tämä on ensimmäine joulu kun mieleeni putkahti ajatus että tästä joulusta puuttuu jotain. Se oli se tunnelma jonka löysimme vasta myöhään iltapäivästä. Erilainen joulu, todellakin. Ja nyt ainakin tiedän miten haluan sen tulevina vuosina viettää.

Nyt on katseet siirretty uuteen vuoteen. Mieheni on kova ampumaan raketteja, se on peritty hänen perheen tavoista viettää uutta vuotta. Täällä Amerikassa vaan ei saa ampua tavalliset ihmiset itse raketteja, niitä ei myydä kaupassa. Haluaisimme kuitenkin nähdä ilotuksen Amerikan malliin. Miehelläni on näillä näkymin uuden vuoden aatto ja uuden vuoden ensimmäinen päivä vapaana joten pystymme sen näkemään. Tässä meidän pikkukylässä jossa asumme ei järjestetä ilotulitusta joten ajattelimme mennä San Franciscoon katsomaan sitä, voi olla että on hieman erilainen kuin Suomessa on totuttu näkemään. Innokkaimmat voivat katso YouTubesta, jos täällä siis sellasia käy lukemassa. Toivottavasti sää sallii ilotulituksen näkemisen. Tänäänkin sataa ja Friscossa on varmasti nytkin paljon sumua. Pääasia että saadaan yhdessä vaihtaa tämä unohtumaton vuosi uuteen toivottavasti yhtä unohtumattomaan vuoteen. Ja olisi niitä rakettejakin kiva nähdä. =)

Puoli vuotta tulee täyteen 1.1. minun Amerikkalaista eloani. Nopeasti aika kuluu, vielä on paljon tehtävää ja nähtävää, myös ikävä kyllä pitää alkaa miettimään muuttoa pois täältä pikku hiljaa, siinäkin on oma hommansa, auton kuljetuksineen. Ja ennen kaikkea tehdän päätös missä tulevana vuonna asutaan, minne muutetaan. Kaikki on edelleen auki. Uuden vuoden toiveeni on keksiä mitä haluaisin tehdä isona ja jos onnistun keksimään sen, aion tehdä kaikkeni saadakseni unelmieni työpaikan. Eräs ajatus kytee jo mielessäni, sen eteenpäin vieminen riippuu mieheni töistä, en siis uskalla vielä haaveilla sen toteutumisesta.

Tuokoon uusi vuosi minulle ja kaikille muillekin läheisilleni paljon mukavia uusia kokemuksia, enemmän aikaa yhdessä tärkeiden ihmisten kanssa, onnistumisia työelämässä ja ennen kaikkea elämästä nauttimista täysillä vuoden jokaisena päivänä.